Onyksi

Onyksi oli suosittu kivi roomalaisten keskuudessa. He käyttivät mustaa onyksia ja punaista sardonyksia koruissa, kameokaiverruksiin, ja sinetteinä. Herkuleen tai Marsin kuva voitiin kaivertaa onyksikiveen, ja kiveä kannettiin rohkeuden antajana. Onyksia käytettiin kultaesineiden ja rakennusten koristelussa.

Onyksi-kameoilla palkittiin kenraaleja ja keisareita sekä näiden voittoja. Roomalainen kameo, johon on kaiverrettu keisari Augustus ja Roma-jumalatar, Rooman kaupungin suojelija. Heidän välissään on Kauris, Augustuksen tähtikonstellaatio. Oikealla ovat Oekumene (asuttu maa) , Okeanus (maailman joet) ja Italia. Vasemmalla Augustuksen veljenpoika ja seuraaja Tiberius. Alhaalla on kuvattu voitonmonumentin pystytys, jonka ympärillä on sotilaita ja voitettuja barbaareja. Kuvaa roomalaisten voittoa dalmatialaisista 6. tammikuuta vuonna 10. Renesanssin aikana onyksia arvostettiin puhetaitoa parantavana kivenä, jota julkisesti esiintyvät kantoivat mukanaan. Tarinan mukaan Venuksen nukkuessa Eros/Cupido leikkasi hänen käsiensä kynnet ja jätti leikatut kynnet maahan. Mikään osa jumalallista keho ei voi kuolla, joten jumalat muuttivat kynnet onyksi-kiviksi. Onyksi nimi on johdettu kreikan kynttä tarkoittavasta sanasta. Sardonyksin nimessä "sard" tarkoittaa punaruskeaa. Raamatussa sardonyksi mainitaan yhdeksi Aaronin kilvessä olleista jalokivistä. Graalin temppelin perustan oletettiin olevan onyksistä. Intialaiset ja persialaiset uskoivat onyksin suojaavan pahalta silmältä ja että onyksin sijoittaminen raskaana olevan vatsalle auttoi synnytyskipuihin ja edisti synnytystä. Intiassa onyksia suositellaan ihmissuhteiden harmonisoimiseen. Jalokiviterapiassa onyksi ja sardonyksi antavat itseluottamusta, auttavat omaksumaan uusia tapoja, ja tekemään viisaita päätöksiä. Fyysisesti onyksi vahvistaa sydäntä, munuaisia, hermoja, verisuonia, hiuksia, silmiä ja kynsiä. Auttaa unettomuuteen, apatiaan, stressiin ja neurologisiin sairauksiin.